Kurpitsakeitto

Tänään tuli tehtyä niin spontaanisti hyvää keittoa, että päätin jakaa sen muillekin saman tien. 

Syksy on ihanaa aikaa: vielä hetki sitten (ellei vieläkin) sai nauttia loppukesän sesongin kasviksista ja samaan aikaan alkoivat syksyn maut hiipiä mukaan. Kasvissyöjän unelma-aikaa ja runsaudenpula on ollut valtava 😉

Olen vähän laiska käsittelemään kurpitsaa, mutta syksyisin tulee yleensä ainakin pariin kertaan niistä kokattua. Pari viikkoa sitten tein täytettyä spagettikurpitsaa ja nyt keittiön pöydällä odotti pienehkö hokkaidokurpitsa. Mielessäni oli kurpitsahummus (uskon että sen aika tulee vielä), mutta tänään teki mieli lämmittävää ja mausteista keittoa. Tämä keitto onnistuu uskoakseni myös myskikurpitsalla. 

Pahoittelen jälleen vähän epämääräisiä määriä ohjeessa, sillä etenkin nesteen määrä mulla menee aina ihan heittämällä. Laitan aina ensin vähän ja lisään sitten tarpeen mukaan. En myöskään tykkää ihan juoksevista keitoista, vaan usein ovat aika sosemaisia 😊 

Koska olin epävarma pienen kurpitsan riittävyydestä, ja tajusin sen hiukan myöhässä (kurpitsan ollessa jo uunissa), lisäsin keittoon ruokaisuutta ja monipuolisuutta tuomaan valkopapuja. 

Kurpitsa-valkopapukeitto (1-2 annosta)

• 1 hokkaidokurpitsa 
• kookosöljyä 
• 100 g keitettyjä valkopapuja 
• pala kurkumaa
• pala inkivääriä 
• puolikas sipuli 
• valkosipulinkynsi 
• 1 tl juustokuminaa 
• 1 tl jauhettua korianteria 
• 1-2 tl currytahnaa
• tilkka öljyä maun mukaan (esim. oliivi-, seesami- tai kookos)
• 1-2 dl kookosmaitoa tai -kermaa + vettä tai kasvislientä mukavan koostumuksen saamiseksi 
• ripaus suolaa 

1. Halkaise kurpitsa kahtia. Irrota siemenet ja säästä ne myöhempää käyttöä varten. Itse huuhdoin ja kuivasin siemenet kevyesti ja paahdoin ne pannulla. Kuori kurpitsa ja paloittele, sipaise pintaan/vuokaan kookosöljyä. Paahda uunissa n. 20-30 minuuttia, kunnes palat ovat pehmeitä. Isommat ja paksummat palat vaatinevat vähän enemmän aikaa. 
2. Paista pannulla öljyssä sipuli, valkosipuli ja mausteet. Inkiväärin ja kurkuman voi lisätä myöhemminkin, mutta toki voi myös paistaa. 
3. Kun kurpitsat ovat kypsiä, laita kaikki ainekset blenderiin tai soseuta sauvasekoitimella. Laita nestettä vähitellen sen mukaan, millaisen koostumuksen haluat. Tarkista suola ja mausteet, lisää tarvittaessa. 
4. Lämmitä keitto vielä kattilassa.
5. Tarjoile paahdettujen kurpitsansiementen kanssa. Itse laitoin keiton pinnalle myös lusikallisen vaaleaa tahinia ja silmusalaattia. 

Jalotofun & Silmusalaatin blogihaaste

Long time no see… On mennyt tovi siten, että en ole saanut kirjattua blogiin aikaansaannoksiani. Tuntuu, että syön tosi yksinkertaista ruokaa ja samat ruuat ja herkut toistuvat. Ehkä tässä taas aktivoidun, kun se sopiva inspiraatio tulee.

Ja inspiraatiosta puheenollen: vaikka blogini onkin ollut semikuollut, olen tosi iloinen ja kiitollinen siitä, että Jalotofulla muistettiin ja sain kutsun blogihaasteeseen. Haasteessa on tarkoitus yhdistää samassa ruuassa/reseptissä Jalotofun ja Silmusalaatin tuotteita. Koska käytän ko. tuotteita muutenkin melko aktiivisesti, tämä haaste oli erityisen mieleinen. Mitään sen ihmeempää uutta en alkanut luoda, vaan otin tällä näkökulmalla pari ”vakio”ruokaa työn alle. Molemmat ovat yhden hengen annoksia ainakin minun suursyömärin mielestä – tomaattikeitosta voisi tulla alkuruoka parillekin ihmiselle. 

Tomaatti-tofukeitto  
Olen tehnyt jonkun verran raakoja keittoja, etenkin kesällä. Tomaattikeittoa on usein kiva pehmentää jollakin, ja samalla tuoda koostumukseen kermaisuutta. Raaka tämä versio ei enää tofun lisäyksen jälkeen ole, mutta kylmä / ei-keitetty edelleen. 😊 Lisäsin vähän uutta twistiä inkiväärillä, toimi ainakin mulla! Varmaan toimisi lämpimänäkin, mutta tein tottumuksesta blenderillä kylmän keiton.

• 4 tomaattia
• n. 5 aurinkokuivattua tomaattia (maun mukaan vaikka enemmänkin)
• n. 100 g Jalotofun pehmeää tofua
• puolikas avokado 
• 1 valkosipulinkynsi (tai enemmän)
• tuoretta yrttiä maun mukaan; itse käytin tällä kertaa kourallisen korianteria
• pala inkivääriä 
• loraus oliiviöljyä 
• suolaa ja pippuria myllystä 
• (vettä tarpeen mukaan, itse tykkään sakeasta keitosta) 

Päälle: Silmusalaatin Rouskuvan rapeaa sekä Valloittavan vihreää silmusalaattia. 

Laita keiton ainekset blenderiin ja sekoita tasaiseksi. Tarkasta maku ja tarjoile! Ripottele päälle silmusalaattia. 

Munakoiso-tofuburgeri 

Preferoin leivättömiä hampurilaisia, korvaten sämpylän esim. munakoisolla tai bataatilla. Tässä todella yksinkertainen pikaruoka hyödyntäen Jalotofun mieto chili -paistopalaa ja Silmusalaatin Valloittavan vihreää silmusalaattia. 

• kolme siivua munakoisoa (mahdollisimman tasakokoisia)
• 1 pkt Jalotofun mieto chili -tofua (vähän vähempikin voi riittää)
• pari viipaletta tomaattia 
• pari viipaletta avokadoa tai vaihtoehtoisesti guacamolea/avokadotahnaa
• pari viipaletta sipulia 
• Valloittavan vihreä -silmusalaattia 

Tarjoiluun: Valloittavan vihreää silmusalaattia ja muita vihreitä ja/tai värikkäitä vihanneksia maun mukaan. 😊

1. Paista munakoisoviipaleet ja tofupala pannulla. 
2. Paloittele tarvittaessa tofupalaa pienemmiksi. 
3. Kokoa kerroshampurilainen munakoisoviipaleiden väliin; joko molempiin väleihin vähän kaikkia täytteitä (silmusalaatti, tofu, avokado, tomaatti, sipuli) tai eri täytteitä eri kerroksiin. 
4. Päälle vielä kruunuksi silmusalaattia 😊🌱

Mielestäni tässä burgerissa on niin mehevät täytteet, etten jäänyt kaipaamaan kastiketta, mutta toki sellaisen voisi myös tehdä. 

Jalotofun mieto chili-paistopala sekä Silmusalaatin Valloittavan vihreä silmusalaatti on saatu I love me -messuilla ko. yritysten ständiltä – oli muuten huippuherkut sielläkin maistossa ja messut kokonaisuudessaan aivan huikeat! Kiitos! 💚🌱

Kurkku-avokadokeitto

Kesän lähestyminen (toivon, että se sieltä vielä tulee…) on saanut minut innostumaan kylmistä ja raikkaista keitoista. Eilen tein gazpacho-tyyppisen tomaattikeiton ja tänään sitten oli joku fiksaatio kurkku-avokadokeitosta. Googlelta kysyin vähän vinkkejä ja nopeasti löytyikin paljon keskenään samantapaisia reseptejä. Hyviä pohjia kyllä, mutta niissä oli lähes vakiona jogurttia, jonka halusin jättää pois tai korvata jollakin muulla. Avokado antaa jo niin kivan pehmeyden, etten näe välttämättömänä edes hakea jogurtille mitään korvaavaa, mutta päätin lopulta laittaa joukkoon Jalotofun pehmeää tofua (suosikkini monenlaiseen ruokaan). 

Tällaisin aineksin tein keittoni: 

• puolikas isosta avokadosta 
• 1 kurkku 
• kourallinen pinaattia 
• kevätsipulia (1 kpl varsineeen)
• 1 valkosipulin kynsi
• minttua 
• puolikkaan sitruunan mehu
• n. 100 g pehmeää tofua
• loraus oliiviöljyä, suolaa ja pippuria myllystä 
• (Vettä tai muuta nestettä maun mukaan) 

Ja eikun surrurrr blenderillä sekaisin. Tästä tuli aivan taivaallisen pehmeää ja samettista, toimi! 

Tästä tulee 1-2 annosta. 

Elävän raakaravinnon kurssi 17.-19.4.

Viikko sitten osallistuin Elävän raakaravinnon yhdistyksen / Irma Tolosen kurssille. Kurssin antia olisi ehkä pitänyt purkaa samantien päivä kerrallaan, mutta koitan nyt tähän ”tiivistää” asioita, pitkälti kuvien muodossa/kera. 

Itselleni elävän ravinnon periaatteet olivat entuudestaan pitkälti tuttuja, vaikka en niitä sellaisenaan tai yksinomaan ole noudattanutkaan, enkä luultavasti tule ainakaan täysin noudattamaankaan, mutta paljon elementtejä on helppo ottaa käyttöön ja melkeinpä tiedostamattani tällä viikolla olen syönyt etenkin iltaisin hyvinkin paljon ”elävää”. 

Perjantaina työpäivän jälkeen klo 17 aloiteltiin esittäytymisellä ja yleisillä asioilla. Kurssille osallistui mukavasti eri ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä, kaikki 12 naisia. 😉

Sitten siirryttiin mehujen tekoon: perjantaina aloitettiin ”helpoista” mehuista: omena-porkkana & ”Jason Vale”. Jälkimmäisessä oli parsakaalia, omenaa, porkkanaa, punajuurta, inkivääriä ja valkosipulia.  

Mehujen valmistuksen yhteydessä esiteltiin myös Ery:llä käytössä olevia erilaisia laitteita (mehulinko, mehupuristimet, blenderit, monitoimikone…).

  

 

Mehujen jälkeen valmistimme kevyen iltapalan: elämänvoimakeittoa ja erilaisia levitteitä raakacrackereille, jotka oli valmistettu etukäteen. Keitossa oli porkkanaa, omenaa, varsiselleriä,  viikunaa, purjoa, ituja, versoja, muita vihreitä, avokadoa ja mausteita. 

Levitteitä teimme kolmenlaista: avokadosta, auringonkukansiemenistä sekä parsakaalista. 

Keiton päälle saimme noria 😉   

Lauantaina (vai olikohan se jo perjantaina?) esiteltiin erilaisia versoja ja idätettäviä/versotettavia siemeniä.  Sitten valmistimme aamun vihermehun, jossa oli kurkkua, selleriä ja erilaisia versoja. Ihme kyllä, näin maistui selleri minullekin ihan ok:sti 😉   

   

Mehustuksen jälkeen teimme aamiaista; spelttipuuroa, tattari-hirssipuuroa sekä seesammaitoa. (Huom. Kurssin opettaja oli hoitanut eri siementen yms. liotukset ja idätykset meille valmiiksi.) 

  
 

Tuo seesammaito oli erityisen miellyttävä tuttavuus ja puuroista ehdoton suosikkini oli tattari-hirssipuuro. 😋

Aamiaisen jälkeen pääsimme jännän äärelle, ainakin omasta mielestäni, sillä teimme jokainen oman hapankaalin. Kuvia itse valmistusprosessista minulla ei ole, kädet olivat niin kaalissa 😀, mutta purkista operaation lopuksi kylläkin. Mainittakoon vielä, että kolmen päivän pikahapatuksen jälkeen se on ollut mielestäni ihan hyvääkin ja koitan muistaa sitä päivittäin vähän nauttia.   

Tämän jälkeen alettiinkin valmistaa illan monipuolista ateriaa: murekemunia itupesässä, marinoitua herkkusienisalaattia, kukkakaalia kastikkeessa, pähkinäpihvejä, auringonkukansiemenkastiketta, ituja ja versoja… 

  
  
       

Lauantaina (ja edelleen myös sunnuntaina) puhuttiin paljon suoliston hyvinvoinnista. En ala yrittäkään referoida kuulemaani sen enempää kuin että se nyt vain on äärimmäisen tärkeä perusasia ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Kannattaa perehtyä asiaan (itsenikin!), ellei jo näin ole tehnyt. Suoliston kunnolla + ruokavaliolla huvikseen ON merkitystä. 😉

Sunnuntai oli virallinen herkkupäivä, mutta paljon muutakin ehdittiin. Aamu aloitettiin vehnänorasmehulla. (sori, ei kuvaa… Instagramissa on repostattu kuva mehun puristuksesta). 

Maisteltiin myös erilaisia hapankaalimehuja plus elävän ravinnon uudistavaa juomaa (aika hapanta sekin…)   

 Sitten tehtiin taas vähän aamiaista: paria pirtelöä, puuroa sekä  kaurahapatteesta valmistettua puuroa ja mysliä. 

    

 
Jogurtti (alimmassa kuvassa ylhäällä oikealla) oli oikein positiivinen yllätys! 

Sunnuntai-iltapäivänä tehtiin sitten ateria herkuista 😍 – marjapiirakkaa, limekakkua, marja-suklaakakkua, raakasuklaata ja -jäätelöä.    

   

  

  

  

  

  

  

  

  

Sunnuntaina käytiin lisäksi läpi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja käytännön vinkkejä elävän ravinnon ruokavalion noudattamiseen. 

Tässä pari mun lempikuvaa, vaikkakin itse yhdistelen kyllä ruoka-aineita aika huolettomasti. Suosittelen kyllä (ja itsekin koitan pitää mielessä) miettimään ruoka-aineiden yhdistämisiä etenkin, jos on ruuansulatuksessa ongelmia. Yksinkertaiset ateriat (vain vähän ruoka-aineita kerralla) ovat  hyvästä 😉💚

Ja tätä mä itsekin aina jankutan: #eattherainbow 💚❤️💜💛

 

Summa summarum: kurssilla sai valtavasti tietoa ja ideoita. Elävän ravinnon (ja raakaruuan yleisesti) valmistaminen on verraten helppoa, kunhan välineet on kunnossa ja pystyy suunnitelmallisuuteen (oma heikkouteni…) liotusten ja idättämisen kanssa. 

Upeaa oli myös tavata ihmisiä ja oppia yhdessä. Kiitos 💚

Tuoretomaattikeitto ❤️

Viime viikolla Greenstreetin raakaruokaworkshopissa teimme alkupalaksi tomaattikeittoa, josta jäi tosi hyvä maku suuhun. Tarkkaa ohjetta en muista, mutta lähdin sen pohjalta tänään soveltamaan, kun pöydälle oli jäänyt pyörimään muutama luomutomaatti. Syön salaateissa enemmän makeita (luomu-) kirsikka- tai miniluumutomaatteja ja tavallisia isoja ostan lähinnä muihin ruuanlaittotarkoituksiin. Nyt tuli hyvä tilaisuus käyttää niitä pois.

Tämän päivän fiilis tuotti seuraavanlaisen keiton, jossa mielestäni maut täsmäsivät täydellisesti ja onnekkaasti sain todella maukkaan iltapalakeiton: 

• 3 luomutomaattia
• 5-10 puoli-/aurinkokuivattua tomaattia (käytin tässä spontaanissa tilanteessa valmiita öljyssä olevia)
• 1 punainen (suippo-)paprika 
• kourallinen tuoretta basilikaa
• valkosipulin kynsi
• suolaa ja pippuria
• pala avokadoa (pehmentää kivasti keittoa vaikuttamatta juurikaan makuun tai väriin)  

Ja eikun surrurrrr blenderillä sekaisin. Halutessaan voi myös antaa blenderin lämmittää keittoa.  
PS. Syön yleensä smoothiet kulhosta, joten miksen sitten keiton lasista 😉 – lusikka kyllä tähänkin tarvittiin. Mutta voih, oli kyllä herkullista!